Maston nosto oli kaikesta pelottelusta huolimatta yllättävän helppo homma, kun mukana oli osaava henkilö. Masto on ns. kannella seisovaa mallia, eli kannella on kenkä (eräänlainen kisko), johon masto kiinnitetään yhdellä tai parilla pultilla. Toisissa veneissä masto menee kannen läpi ja se kiinnitetään veneen lattiassa olevaan paikkaan. Itse ei ole koskaan pitänyt tästä kiinnitystavasta, koska kylmä maston seisoo keskellä kajuuttaa ja on aina tiellä.
Pultti maston kengässä ei pidä mastoa pystyssä vaan harukset, jotka tietysti ensi kertaa mastoa nostettaessa menivät miten sattuu. Samoin saalingit jäivät vinoon, eli mastossa poikittain olevat tuet, jotka kiinnitetään päistään haruksiin. Puoli päivää kiipeilyä ja masto oli niiltä osin kunnossa.
Sitten tultiin seuraavaan ongelmaan. Mastossa oli paikoillaan ainoastaan kaksi köyttä, jotka tulivat alhaalta ulos vasemmalta puolelta ja ylhäältä takaa. Veneessä oli kaksi isoa vinssiä, mutta ainoastaan yksi spinnun lukko oikealla puolella. Miten ihmeessä edellisellä kaudella veneellä on purjehdittu, kun ison nostin tulee vasemmalle puolelle ja ainut spinnun lukko on oikealla puolella? Ja miten rullafokka nostetaan kun ainoat paikoillaan olevat köydet tarvitaan ison nostimelle ja puomille?
Alkoi projekti paikoillaan olevien köysien siirtämiseksi alhaalla maston toiselle puolelle ja uusien köysien lisäämiseksi rullafokkaa varten. Internetistä luettiin jokainen vinkki, kuinka asian voisi yrittää hoitaa ja niitä kokeiltiin kaikkia seuraava viikko. Lopulta mastossa oli enää yksi köysi ja sekin väärällä puolella.
Onneksi apuun tuli toinen sukellusoppilaani ja päätimme ratkaista ongelman poraamalla 30 mm reiän mastoon. Tästä reiästä oli tarkoitus onkia rautalankaa apuna käyttäen mastoon pujotettu siima, jossa oli lyijyä painona. Reiän teko onnistui hetkessä, mutta seuraava ongelma oli, että maston alaosa oli täynnä jonkun eläimen pesämateriaalia. Sitä tuli kaikkiaan ämpärillinen. Ei ihme että köyden syöttäminen mastoon oli takunnut. Se ei olisi mennyt siitä läpi mitenkään. Loppu oli jo helppoa, kunnes koetti uusien köysien lisääminen maston vasemmalle puolelle rullafokkaa varten. Ei onnistunut millään. Lopulta piti antaa periksi ja käyttää maston etupuolella olevaa pylpyrää rullafokan nostimen köydelle.
Oli aika avata purjesäkit ja katsoa mitä veneen mukana oli tullut. Isopurje (21,6 neliömetriä) oli kohtuullisen hyvässä kunnossa. Sitä vastoin Genoa I (47 neliömetriä) oli moneen kertaan paikattu ja auringon polttama. Se menisi ensimmäisen kesän tai ensimmäisen purjehduksen. Ei muuta kuin paikoilleen illan tyynenä hetkenä. Ja seuraavana päivänä koepurjehdus. Sinne kulki pelkällä isolla 3-4 solmua, mutta Genoan avaamisen jälkeen vauhtia tuli 6-7 solmua. Rauhallinen paatti, ei liikoja kallistele ja käyttäytyy käännöksissä sievästi.
Capt. Simma
Saneltu muttei oikoluettu.
